No mutta, itse asiaan sitten, kuten otsikossakin lukee Ylämäkeen vai eteenalas?
Omasta mielestäni on erittäin tärkeää, että hevonen on kuuliainen edestä, myötää niskasta ja kulkee pyöreällä kaulalla. Tähän heti pointtina se, että hevosen täytyy nostaa vatsalihaksilla selkä ylös, kääntää lantiota, jotta takajalat pääsevät rungon alle. Pelkällä kaulan pyöreydellä ei ole mitään virkaa, jos hevonen on ihan ponneton ja tyhjä muualta kropastaan. Itselleni on tärkeää, että ratsastamani hevoset kulkevat oikeinpäin ja kantavat itseään. Haluan treenata omia hevosiani niin kuin ne olisivat koulukilpahevosia. Vaikka en niillä vielä ole siinä lajissa startannut, haluan, että ne kulkevat samallalailla, kuin kouluradalla vaaditaan. Eihän radallakaan hevoset röhnötä pitkinä ja ponnettomina, vaan tavoitteena olisi saada hevonen kulkemaan ryhdissä, ylämäkeen ja kantamaan itseään.
Olen opettanut molemmat hevoseni siihen, että ratsastuksen alussa hevonen verrytellään pidemmässä ja syvemmässä eteenalasmuodossa. Kunnon alkuverryttelyn jälkeen hevonen kootaan ryhtiin (ylämäkeen) ja aletaan tekemään töitä kootummin. Itse en ratsasta hevosta koottujen pätkien välissä eteenalas ravissa tai laukassa, vaan annan hevosen kävellä pitkin ohjin ja venyttää itseään. Käyntien jälkeen kokoan taas hevosen työstekoon. Loppuraveissa toistetaan taas sama kuin alussa, eli pidemmässä ja matalammassa muodossa ravataan ja vielä taivutellaan hevosta. Tähän oikeastaan perustuu minun tapani ratsastaa hevosia. Tasapainoisessa suhteessa kokoamista ja venyttämistä. Olen oppinut kantapään kautta, ettei hevosta saa koota liikaa kokoajan! Pitää myös huomioida hevosen koulutustaso ja muutenkin hevonen pitää ottaa yksilönä huomioon. Kaikilla hevosilla ei voi tehdä kaikkea saman kaavan mukaan!
Todella tärkeää on muistaa, ettei eteenalas tarkoita sitä, että hevonen on turpa ryntäissä ja kaula rytyssä. Hevosen tulisi edelleen kantaa kroppaansa sen lihaksilla, mutta venyttää kaulaa kohti maata. Tämä mahdollistaa selän pyöreyden. Varsinkin nuoren kanssa tämä on tärkeää. Koulutettu ja osaava hevonen osaa kantaa itsensä ryhdissä ja selkä ylhäällä, mutta muori vasta hakee kantamistaitoaan ja eteenalas auttaa selän löytymisessä. Tämän postauksena ideana oli siis se, että mielestäni jokainen hevonen tulisi opettaa kulkemaan ryhdissä, mutta myös venyttämään eteenalas. Ettei hevonen kulkisi aina samassa muodossa, vaan hevosen etuosaakin pystyisi kontrolloimaan.
Miten sen sitten teen?
Hevosen ryhtiin ratsastamisessa on todella tärkeä oma istunta. Ratsastaja ei saa röhnöttää hevosen etuosan päällä. Hevosta ratsastetaan aktiivisesti jalalla ja pidetään etuosaan kontrolli. Hevosta ei saa vetää kokoajan, vaan käsi ottaa ja antaa, säilyttäen kuitenkin kokoajan kontaktin. Kannattaa käyttää ympyrätyöskentelyä hyödyksi ja taivutella hevosta. Hevonen ikäänkuin nostetaan ylös. Ohjan, pohkeen ja istunnan yhteistyöllä! Muista ratsastaa hevosta joka askeleella!
Kun haluan venyttää hevosta eteenalas, lasken hieman käsiäni alaspäin ja levennän ohjasotetta. Toisinsanoen, ohjaan hevosta alaspäin. Ohjaa EI heitä löysäksi vaan sitä mukaan kun hevonen venyttää alaspäin pyöreällä kaulalla, niin ohjastuntuma tulee perässä. Kokoajan pitää säilyttää tahti, tempo ja kontakti! Muistakaa, että hevosen pitää kantaa itsensä vaikka mennäänkin syvemmässä ja matalammassa muodossa. Tässäkin kannattaa käyttää hyödyksi taivuttelua, EI sahaamista tai vemppaasti vaan hevosta taivutetaan rehellisesti.
