Päivä, jolloin Salli kevyeksi muuttui.

Olen muistaakseni jo aikaisemmin kirjoittanut, että Salli on maailman nopein hevonen jäämään pohkeen taakse. Tamma tekee sen ihan silmänräpäyksessä, jos unohdat kokoajan ratsastaa. Salli on toisaalta myös sellainen hevonen, jota jatkuva "kaivaminen" ärsyttää ja hevonen tuo sen julki hyvin nopeasti pukittelemalla. Salli on ollut mun omistuksessa n. 1,5 vuotta ja koko se aika olen ratsastanut hevosta ajatuksellaa; ETEENPÄIN. Tosin, tässäkin eteen ajatuksessa täytyy muistaa se, että eteenratsastus ei tarkoita kovaa vauhtia kierros tolkulla. Hevosen täytyy olla reipas ja energinen, mutta ei mennä liian kovassa temmossa! Syyllistyn aina ratsastamaan hevosia joko ali tai ylitemmossa, mutta nyt olen kiinnittänyt paljon huomiota juurikin tähän asiaan ja jatkossa yritänkin löytää jokaiselle hevoselle sopivan temmon, missä liike pysyy laadukkaana ja tahdikkaana.

Eilen ratsastin Sallilla jo asteen verran rankemmin. Nimittäin laukattiin hieman molempiin suuntiin. Sallin kanssa täytyy muistaa se, että hevosta ei saa ratsastaa liikaa kädellä. Ohja todellakin on vain tuki hevoselle, muun ratsastuksen hoitaa jalat ja istunta. Ratsastus aloitettiin reippaalla alkukävelyllä, jossa oikeasti hevonen liikkuu pitkällä askeleella ja pitkällä ohjalla eteenpäin. Molempiin suuntiin avattiin paikkoja ja pidettiin pitkä askel mielessä. Tämän jälkeen keräsin ohjat tuntumalla ns. ratsastamalla hevosen ohjalle. En siedä sitä, että hevonen lässähtää hitaaksi heti kun otetaan ohjat tuntumalle. Hevosen täytyisi säilyttää sama pitkä ja rento askel vaikka ohjaan tulisin hieman painetta. Herättelin hevosen vatsalihakset kantamaan selän ja samalla huolehdin kokoajan, että hevonen taipuu, asettuu ja kuuntelee molempia pohkeita; taivuttavaa sisäjalkaa ja kääntävää ulkojalkaa. Tehtiin käynnissä väistöjä aina R-kirjaimen kohdalla uralle. Eli niin, että ennen kirjainta aloitetaan väistö ja lopetetaan se uralle saavuttaessa. Tämän jälkeen palataan takaisin ympyrälle. Väistössäkin huolehdin, että hevonen liikkuu eteen ja taipuu. Ratsastin hevosta kokoajan hieman matalammassa muodossa, jotta sain selän oikein hyvin käyttöön. Pohje kertoi vatsalihaksille, että nyt selkä ylös ja kropan kantoon! Tämä onnistuikin oikeasti hyvin. Salli oli oikein kevyt suusta, pysyi kuolaimella ja liikkuin eteenpäin.

Ravissa jatkettiin ympyrälinjalla. Ensin askellus eteenpäin, mutta ei liian kovaa! Tein töitä edelleen matalassa muodossa, näin sain myös selän ravissa käyttöön. Tarkastelin koko ajan liikeen laatua ja puhtautta. Yllätyin kovin; hevonen oli ravissakin energinen ja KEVYT! Välillä tietenkin piti muistuttaa, että liikutaanhan me eteenpäin, mutta muuten hevonen oli todella miellyttävä ja liike puhdas. Ravissa ei tehty mitään ihmeellistä, muutama siirtyminen ja väistö. Salli oli tänään ihmeen hyvä myös vasemmalle. Vasen kierros on aina ollut hevoselle hankalampi, joten olin kovin iloinen, että tamma oli yhtähyvä molemmissä kierroksissa.

Reippainta askellajia eli laukkaa otettiin todella kevyesti. Ihan muutamia kierroksia molempia laukkaa. Olin lähinnä kokoajan kevyessä istunnassa, jotta taas kerran hevosen selkä pääsi oikein hyvin liikkeeseen mukaan. Laukassa Salli ei ollut parhaimmillaan, mutta ihmekkös tuo, kun en ole vähään aikaan hevosella laukannut. Nostaviin pohkeisiin Salli kyllä reagoi ihmeen hyvin ja laukka oli suhtkoht laadukasta.

Pitkästä aikaa tuli taas sellainen fiilis, että ei hitto, tuo hevonen kyllä on edennyt siitä minkälainen hevonen oli kun sen ensimmäisen kerran näin. Vaikka kyseessä on "jo" 17 - vuotias hevonen, niin silti sen perusratsastettavuus on parantunut ja hevosen liikkuminen vapautunut. Yhtä osaava se oli jo silloin, kun nähtiin tamma ekan kerran, laukat vaihtui ja avot/sulut sujui hyvin. Tuo liikkumispuoli on saanut aimoannoksen letkeyttä ja koko hevonen on paljon vapautuneempi. Tästä syystä olen erittäin iloinen, että päädyin tamman ostamaan. Salli vaatii ihmisen, jolla on vähän huumorintajua Sallin kikkakolmosille ja tajua antaa hevosen olla oma itsensä. :) Tykkään mun muorihevosesta <3